lauantai 14. toukokuuta 2016

Viimeisiä hetkiä viedä vanhat VHS ja Video8 nauhat digitaaliseksi?

Sattuipahan eräänä päivänä 2015 kun noin vuosi sitten havahduin ettei vanhemmillani ollut Sonyn 8mm videonauhoja (Video8) nielevä videokamera enää toiminut. Isäni kertoi kyselleensä jo pari vuotta aikaisemmin olisiko siihen saanut varaosia. Mutta ei. Näin alkoi epätoivoinen taistelu videoiden pelastamiseksi. Vai alkoiko?




Lehdet ovat pullollaan ilmoituksia joissa luvataan digitalisoida vanhat VHS, Video8 ym filmit. Mutta kun katsoin lapsuuteni "työhuoneeseen", tajusin ostopalvelun olevan vähintäänkin kallista. Olen harrastanut VHS elokuvia nuoruudessani aina -95 vuodesta lähtien. Ja DVD leffoja vuodesta -2000. VHS kasetteja oli pakattuna viime näkemältä kahden vaatekaapin verran. Ja DVD leffojakin yksi kaapillinen puoliksi. Näiden digitalisointi kestäisi helposti kuukauden päivät.




Ostin ensimmäisen digitalisointikortin vuonna 1999. Silloin kuuminta uutta oli Haupauge WinTV GO! - kortit, jotka pystyivät siis NTCS ja PAL koodattujen analogilähetysten vastaanottoon. Ounastelin jo tuolloin että VHS tulee häviämään, mutta silloisien tietokoneiden 80Gb kiintolevyille ei paljoa videota tallennettu. Ja VideoCD oli vain 74 minuuttia. DivX ja siitä aikojen saatossa irtautunut XVid kodekit olivat suurinta huutoa ja silloin puhuttiin niiden olevan jopa DVD kuvan tasoisia. DivX kodekista sai ilmaisversion, pro oli maksullinen. Ja XVid oli freefarea. Mutta.. Eipä silloin sytyttänyt syytää niitä kotivideoita edes CD levylle. Kasetille jäivät.






Vuosien vieriessä nauhoittelin televisiosta sarjoja sadoittain ja elokuviakin samaa lajia CD levyille. 2003 ostin ensimmäisen polttavan DVD asemani ja se oli kuningasjuhlaa tallentaa televisio ohjlemia koneelle. Enää ei tila loppunut vaan yhdelle levylle saattoi tunkea kymmenen tuntia kohtuulastuista videota. Etenkin jos sen katsoi television ruudulta, eikä tft näytöltä, joka edelleen saa jopa ostetut dvd leffat näkymään ajoittain pixelimössönä.






VHS kasettien hajoaminen alkoi mietityttää 2010 vuoden paikkeilla kun havahduin niiden osalta siihen että työpöydän kyljessä olleessa kirjahyllyssä olleet kasetit eivät toimineet. Hylly oli ikkunaverhoista riippuen auringossa, eli juuri siinä missä joka ikinen tallennusmedian valmistaja sanoo että ei. Kasetit olivat käytännössä sulaneet siten että kun nauha ladattiin koneeseen ja kone vetäisi nauhan ulos kasetista, kietoakseen sen kuvarummun päälle, ei nauha kelautunutkaan ulos vaan katkesi. Ja syvällisempi ruumiinavaus näytti toteen pelkoni; videot olivat tuhoutuneet täysin.






Harrastajalle ei ollut mitenkään yllätys että osa kaseteista, joita käytin tv-ohjelmian tallentamiseen ja siirsin myöhemmin tietokoneelle, venyivät ja tuhoutuivat hiljalleen. Parhaiten tämän huomasi kun kasetille alkoi hiljalleen mahtua enemmän ja enemmän ohjelmaa. Erot olivat minuutteja, mutta aktiivikäytössä tämä kertoi lohduttomasti siitä että nauha on ehtoo puolella, vaikka laadukkaimmissa kaseteissa ei silmin nähtävää häiriötä vielä satojen tallennuskertojen jälkeen suuremmin esiintynyt. Tähänkin toki vaikutti käyttikö kasetteja samassa vai useammassa nauhurissa.




Suurin ongelma kaseteille oli todellakin olosuhteet, joissa niitä säilytettiin. Viimeksi eilen katselin vuodelta -89 peräisin olevaa nauhaa, joka oli aivan kuin eilen nauhoitettu. Se on ollut isäni kätköissä vuosikymmenet. Ja ilmeisesti talon varjoisalla puolella vaatekaapin perällä.






Mielenkiintoisia havaintoja olivat myös DVD levyt, jotka ostin vuonna 2003. Silloin niitä kehuttiin (kotipolttoisia) että kestävät 20...30 Vuotta. Vuonna 2015 jouluna jouduin toteamaan että valtaosa vuodelta 2003 peräisin olevia levyjä oli tuhoutunut. Syylliseksi osoittautui säilytyslaatikko, jonka muoviset pussit ovat kemiallisesti reagoineet levyjen pinnan kanssa. Ja loistekerros levyn ei-lukupuolelta lähtee irti. Mutta ne levyt, jotka ovat olleet DVD tai CD kotelossa, ovat kuin uudenveroiset.


Mutta mistä ostan uudet videot, jos vanhat ovat hävinneet? Entäs kamera?


Nopeat menevät tori.fi ja poimivat parhaat päältä. Tämän minäkin tein. Käsiin päätyi kotikäyttöön suunnattu Video8 kamera, joka on jäljistä pätellen nauhoittanut ehken maksimissaan parin tunnin edestä tavaraa. Naarmuja ei ole missään. Ja ohjekirjat, akut ym seurasivat pakkauksessa. Näin voin olla jopa erittäin varma ettei laitetta ainakaan ole varastettu.


jatkan tästä seuraavassa postauksessa.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu