Hiiriä, komissaario palmu

Siellä missä syötävää, siellä hiiriä. Näin kuuluu jokseenkin fakta näistä kehvelin riiviöistä. Jos kyseessä olisi rotta, se maistaisi ihan varmuuden vuoksi. Ja nyt ne riiviöt ovat pesineet talon vintille niin että rapina kuuluu selvästi jopa päivällä.

Rotista joskus naureskeltiin isovanhempien maatilalla kun kuivaamossa oli viljansiirtoruuvissa turhaan 15 vuotta sähköt päällä. Ja kun ne vihdoin katkaistiin syksyllä ja sitten keväällä havahduttiin että viljasiilo jäi tyhjentämättä, olivatkin rotat käyneet heti johtoihin käsiksi ja syöneet pitkältä matkalta kumikaapelit. Sähköjä kytkettäessä kipinät lensivät ja pienen kytöpalon jälkeen todettiinkin kaapeleiden menevän uusiksi.

Avattaessa tämän päivän tietosanakirjaa, wikipediaa, se tietää kertoa että hiiret ovat jyrsijöitä, joka tietona ei jotenkin tullut yllätyksenä. Jos lähden liikkeelle siitä että jyrsijät syövät mm pähkinöitä ja siemeniä, olen varmasti menossa oikeaan suuntaan ravintoketjussa. Ratak hiiribaarissahan käytetään vehnää (vai oliko kauraa..?), joten kaukana en voi olla.

Aloitin testailun hankkimalla useita eri loukkuja. Myrkkyä en muiden eläinten ja lasten takia halua käyttää. Pikaisella etsimisellä mekaanisia loukkuja on ainakin neljää eri mallia. Kokonaan metallinen, puoliksi puinen elokuva tyylinen, muovinen sveitsiläinen ja muovinen rasia giljotiini.

Virittelin osan loukuista perinteisellä juustolla, joka on sikäli klisee että se ei edes kunnolla tuoksu, toisin kuin esimerkiksi kana ja liha. Osaan loukuista laitoin kana -jotakin- leikkelettä. Loukut on tämän jälkeen viritelty ullakolle, missä hiiriä juoksee.

Miten hiiret liittyvät sähköön? Hiirikin toimii sähköllä! :)

Tästä hiiri testistä oli tarkoitus kokeilla erilaisia syöttejä. Ja katsotaan pääsenkö kehittelemään omaa loukkua näille karvakavereille, jos kaupallinen ei toimi.

Toinen sarjassamme "hyvä tietää" ruokavalion lisäksi on että hiiret tykkäävät olla kotoisasti. Eli väitän, että koska sijoitin loukut villojen päälle, en tule saamaan yhtään siimahäntää.

Moni maalta kotoisin oleva muistaa kuinka vanhemmat yrittivät myyriä pyydystää perunapellosta sankolla, jossa oli vettä. Tässä mentiin myyrän, peltomyyrän, mukavuusalueelle. Eli jos yhtään kaveria ei tule loukkujen luokse, seuraavaksi ne menevät hiirien luokse, eli hautaan villoihin jonkin astian ylösalaisin, johon loukkuja ja tuoksuvaa ruokaa tulen laittamaan.

Palailen asiaan kunhan tämä testi on polkaistu käyntiin.

Ja kuka sanoi ettei joku lapsellinen puuha voisi olla mielenkiintoista? Penskanahan näistä tehtiin rambo leffojen innostamana "pomppaavia bettyjä". Loukku toimi laukaisimena ja sopivan kuminauhan voimalla se hyppäsi ylöspäin. Parikymmentä senttiä, mutta kuitenkin. Samaten supikoirien ja minkkiloukkujen laukaisimena nämä olivat aivan verrattomia.

Mutta. Palaamisiin, kunhan tuloksia saadaan.