Sähköpalot, niiden ehkäisemisen lyhyt oppimäärä

Mistä sähköpalot saavat alkunsa?

Ei ole kauaa aikaa, kun olin omille lapsille lukemassa iltasatua. Lukeminen keskeytyi siinä vaiheessa, kun pistorasiaan kytketyn lampun valo alkoi "rikittää", eli kansan kielellä välkkymään. Kysyin tätä vanhinmaiselta, johon hän sanoi että se on kyllä aika pitkään sitä tehnyt. Tässä vaiheessa 1+1, vaihdoin huoneen katovalossa olleen polttimon kuukautta aikaisemmin samasta syystä, oletus oli viallisessa polttimossa, josta välkkyminen toki kävisi samalla kertaa. Mutta ei näköjään. No, huoneen valot päälle ja kappas. Kaikki välkkyvät kivasti samassa tahdissa.

Tässä vaiheessa mukana ei tietenkään kaikkia tarvittavia työkaluja ollut, koska asuttiin eri osoitteissa, joten huonetta syöttävä sulake alas ja jakorasian kansi irti. En sanotusti yllättynyt ollenkaan, nollajohdossa ollut huppuliitin oli kättäni selvästi lämpimämpi, vaikka rasian muut liitokset olivat kylmiä. Tässä vaiheessa lienee hyvä huomauttaa, että tuosta rasiasta ei mennyt sillä hetkellä kuin arviolta noin 20 wattia sähköä läpi. Huonon kosketuksen ansiosta osa tuosta jäi rasiaan ja lämmitti liitosta. Jos huoneessa olisi ollut esimerkiksi vanhan mallinen pöytäkone, joka kelpuuttaa jopa 500 wattia virtaa, olisi seuraukset saattaneet olla toisenlaiset. Tai vaihtoehtoisesti, joku olisi hyvällä tuurilla "vain" kironnut kun kone ei toimi.

Tästä juolahti mieleen, näitähän on tullut vastaan ennenkin. Ja monissa paikoissa. Monet porakoneen liitosjohdot ovat sulaneet aikojen saatossa, pölynimuri on ehkä yksi parhaista esimerkeistä kotikäyttöisissa laiteissa. Joskus joku vanhempi konkari tokaisikin, että on niitä teipillä korjailtu ennekin. Mutta kun ei, ei ja vielä kerran ei. Viimeisin oikea palon alku kantautui korviini tuttavan autotallista, jossa oli 2kw tehoinen rakennuslämmitin ollut päällä yötä päivää autoremontin vuoksi. Termostaatti ohjattu toki, mutta virta kelpaa kun on kelvatakseen. 

Eräänä aamuna talli oli kylmä, Sulake oli lauennut, eikä pysynyt päällä. Syylliseksi oli löytynyt sulanut jatkojohto. Miten? Pistokeosassa ollut huono liitos sulatti muovit. Hänen onnekseen, pistorasian sisällä ollut maajohto oli ottanut osumaa kuumaan liitokseen ja sulanut puhki. Tästä seurannut oikosulku laukaisi sulakkeen. Jos kyseessä olisi ollut uudempi rakennus, vikavirtasuoja olisi luultavasti toiminut ensin. Huonommalla tuurilla se lämmennyt murkula seinällä olisi syttynyt palamaan. Ei se sulake näe palaako, kunhan virta menee. Eikä vikavirta näe, jos saman verran kuin menee, tulee myös takaisin. Lämmitin kuin lämmitin, on se sitten johto, liitos vai patteri. Yhtä hyvin johto olisi voinut palaa poikki ja sähkö olisi silti ollut päällä. Tuo kyseinen pistotulppa suli niin mahtavasti kiinni, että sen irroittamiseksi piti vaihtaa myös seinärasia.

Huonosta nollajohtimen liitoksesta löytyi myös toinen omakohtainen kokemus, autotallin lämmittimestä. Edellinen omistaja kertoi ettei toinen patteri toimi. Patterille tuli 230 volttia ja näytti päälisin puolin olevan OK, mutta hetken kuluttua patteri lakkasi lämpenemästä. Nollajohdin oli sähkökeskuksessa huonosti kiinni ja lämmetessään vääntyi juuri sen verran, että sähköt katkesivat patterista. Lämpöä tästä oli kuitenkin syntynyt, jopa sen verran että kuori oli sulanut hyvältä matkaa johtimesta.

Yksi hyvä esimerkki tuli vastaan myös maakuntakierroksella. Laite oli alkanut polttamaan ylilämpösuojaa. Ahkera koneen käyttäjä oli sen resetoinut ja jatkanut yrittämistä. Siinä vaiheessa kun sulakkeet paloivat, eivätkä pysyneet päällä, kuten ei myös ylilämpösuojakaan, oli havahduttu että jokin on pielessä. Pirtin seinästä löytyi sulanut 3 vaiheinen pistoke. Mitä ilmeisimmin yksi johdin on jäänyt tehtaalla löysälle ja aiheuttanut häviötä. Paikat ovat kuumenneet ja muovi on väristä päätellen kärynnyt jo varsin mallikkaasti, vaikka päällisin puolin pistotulppa itse asiassa näytti täysin ehjältä. Sisältä asia oli tosin. Kolmevaiheinen moottori paloi sen pyörittyä ylivirralla kahdella vaiheella aikansa. Tai eihän se pyörinyt ole, moottori on yhden vaiheen puuttuessa nimensä mukaisesti oikosulkumoottori.

16A voimavirta pistotulpan sulaminen

Aikojen saatossa taloon kuin taloon voi löysiä liitoksia ilmaantua. Valveutunut sähkönkäyttäjä tai omakotitalo asuja uhraa muutaman kympin € merkkistä valuuttaa ja pyytää jonkin muun sähkötyön yhteydessä tarkistamaan esimerkiksi sähköpääkeskukselta liitokset. Vaikka liitokset on tehty aikojen alussa hyvin, niissä voi silti olla lämpenemisen aiheuttamaa elämistä (kuparikin laajenee ja kutistuu), mikä on voinut tehdä tepposen. Vaikka sen mahdollisuus on pieni, se on olemassa ja jos estämme yhdenkään mahdollisen sähköpalon tällaisella toimenpiteellä, olemme onnistuneet.

Lyhyt opetus: Viallista tai ei toimivaa sähkölaitetta ei pidä käyttää. Huollata se heti. Voit säästää rahaa, jopa henkesi.

Uutisissa on lyhyellä aikaa ollut paljon juttua myös saunankiukaista ja niiden aiheuttamista tulipaloista. Yksi kiukaiden käytössä silmään pistänyt asia on ollut kivien latominen. Niin hyvässä kuin pahassa. -70 ja -80 luvulla syntyneet tietävät tetris -pelin. Kivien latomisen ei tarvitse olla sitä. Joka väliä ei pidä, eikä tarvitse täyttää. 

Kivi on materiaalina myös eriste, liian tiukkaan sullottu kiuas ei jäähdy, tai oikeammin luovuta lämpöä saunaan, kuten pitäisi. Tämä käy vastusten päälle. Vastuksen sisällä on kvartsi hiekkaa ja lanka. Lanka venyy kuumetessaan ja totta kai painaa myös keraamista kuorta ulospäin, siellä sisällä kun sitä tilaa ei liiemmin ole ylimääräistä. Ylikuumentunut vastus repetytyy kuumetessaan liikaa ja sisukset pullahtavat nätisti ulos. Jos lanka katkeaa tällöin ja kiukaan termostaatti on kiinni (lämpö eli sähköt päällä), se on sulaa metallia. Sula mettalli johtaa sähköä siinä missä kiinteäkin, mutta kun lanka katkeaa sähköjen ollessan päällä, syntyy yleensä valokaari. Valokaari on höyrystyneen metallin ja sähkövirran oheistuote. Kuuma, arvaamaton ja etenee sinne minne purkaus suuntautuu. Sen olemassaolo 230 Voltin jännitteellä ei ole itsestään selvä, mutta suotuisissa olosuhteissa se syttyy ja palaa kivasti. Hitsauskoneissa syttymisjännite on noin 70 Volttia, eli ollaan kirkkaasti tämän yläpuolella. 

Lämmössä valokaari siirtyy yleensä ylöspäin, kuten lämpö yleensä. Ilmiö on vähintäänkin näyttävä, joku voisi sanoa siistiksikin, mutta tällöin on hyvä hävitä saunasta vähin äänin, eikä jäädä ihastelemaan luonnon ihmeitä. Ilmassa on tällöin nimittäin metalihöyryjä, sulaa metallia, minkä sisään hengitystä ei suositella taatusti missään universumin opuksessa. Vettä kiukaalle ei toinne tällöin heittää, se sitä tuskin sammuttaa. Paras ja nopein temppu on pidättää hengitystä, pompata pois lauteilta ja napsauttaa kiuas pois päältä. Ja antaa saunan tuulettua hetki. 

Tällaisen vastuksen "laukeamisen" seurauksena lauteilta, seinästä jne löytyy usein kiiltävää pölyä. Se on vastuksen keramiikkaa ja metallia. Yleensä sotkee jonkin verran. Pitkään suhistessaan kiukaan yläpuoleinen seinä voi olla täysin hiiltynyt. Pölyn siivoaminen on helpointa aloittaa imuroinnilla, sellaisella harja suulakeella. Palovahingoissa oikotietä oikein onneen ei ole. Loppujen lopuksi se oikein tehty kiukaan huolto onkin aika yksinkertainen ja nopea toimenpide.

Vanhoissa kerrostaloissa olevat saunalevyt, asbestikuitulevyiksikin kutsutut, ovat olleet ihan hyvästä syystä seinällä. Nykyisin halutaan saunaan näyttävyyttä, puuta, luonnonkiveä, kuka mitäkin. Kivi ei pala, joten jos haluaa pelata varman päälle, sellaisesta kun tekee kiukaan takaseinän ja yläosan, sillä voi myös antaa hieman turvaa kiukaan varalle. Vaikka kiuas oikein käytettynä ja huollettuna onkin äärimmäisen hyvä ja turvallinen kapistus.

Tästä voisikin antaa pienen ohjeen nuoran. Noudata kiukaan ja kiuaskivien valmistajien ohjeita, kun seuraavan kerran vaihdat kivet. Jos et ole vaihtanut, olisiko jo aika? Tarkista samalla vastusten kunto ja inuroi se kivimoska pois kiukaan pohjalta. Ennen työhön alkamista, ota sulake pois ja kokeile ettei kiukaaseen tule sähköä. Ehjä vastus voi olla minkä muotoinen tahansa. Ne näyttävät yleensä uusina harmailta, sileiltä ja enemmän tai vähemmän S mallisilta, mutta jos niissä on lampulla katsottaessa selkeitä halkeamia seinämissä, on vastus tiensä päässä. Kalkkikertymät eivät automaattisesti tarkoita vastuksen olevan vaihtokunnossa, vanhoissa -80 luvulta peräisin olevissa kerrostalokiukaissa tuo on jopa normaalia ihan jo kiukaan iänkin vuoksi. 

Kiukaan alakerta. Harmaat tötteröt valkeilla päillä ovat vastusten alaosat

Yleensä vastus vääntyy propellille, kun kiuas on liian täyteen ahdettu ja kiuas kuumenee liikaa. Tällöin vastauksille tai kiukaalle ei voi pitkää ikää ennustaa. Kiuas toimii pisimpään kun kivet on oikein ladattu ja niitä on oikea määrä. Vastuksien tulee olla kivien alla piilossa, ne saavat toki näkyä kivien välistä. Kuumassa kiukaassa valtaosa vedestä kerkeää haihtua kivistä, ennen kuin se sellaisenaan osuu vastuksiin. Jos vesi osuu suoraan vastuksen pintaan, sen voi yleensä kuulla poksahteluna, mitä toki silloin tällöin sattuukin, jos saunamajuri on lauteilla.

Näissä asioissa älä epäröi konsultoida sähköurakoitsijaasi, tai kauppiasta. Kauppias myy sinulle varmasti mielellään uuden kiukaan ja kiviä, mutta oikealla huollolla ja käytöllä se kestää vuosia ja vuosia. Vastusten vaihto itsessään ei ole iso tikki sekään ja vähänkään parempaan kiukaaseen se kannattaa, jos termostaatit ja kello ovat muuten kunnossa. 

Kiukaan kellokytkin. Kello ohjaa kolmea vaihetta, mutta käyttää itse kuitenkin yhtä kellon pyöritykseen.

Termostaattia, tai sen toimintaa, kannattaa muuten seurailla. Yllättävän monessa kiukaassa on tullut törmättyä, että katkaisun suorittaa itse asiassa ylilämpösuoja. Ei termostaatti. Jos kiuas naksahtaa termostaattia pyöritellen ja sammuu/lähtee lämpenemään kuten loogisesti pitää, se toimii. Jos kiuas taas ei reagoi tähän nupikkaan haaleana ja kuumana mitenkään, on syytä jälleen kilauttaa sähkärille. 

Onpa tuota tullut törmättyä kiukaaseen, mikä ei lämmennyt juurikaan. Harvia, rst kiuas. Useamman satasen arvoinen, eli ei mikään tokmannin perus malli. Termostaatti ei reagoi, mutta kiuas naksauttaa itsensä pois päältä kun lämmintä on 30. Ylilämpösuoja oli tehnyt tehtävänsä ja suojannut nimensä mukaisesti, ilmeisesti niinkin hyvin että kapilaariputkesta oli nesteet/kaasut/mitälie karanneet. Lopputuloksena lämpö laski, kunnes se ei riittänyt. Uusi termostaatti silloisessa rahassa 35€, tunti työtä päälle a 75€ ja kiuas pelaa taas. 

Kiukaan termostaatin ja ylilämpösuojan kapilaari elementit, putket vihreän ja hopen johdon päässä